Tietoa ja osaamista maaseudulle
Oulussa toimivan Talousseuran säätiön apurahat ja avustukset ovat jälleen haettavissa helmikuun ajan. Nyt odotetaan erityisesti hakemuksia tutkimushankkeisiin, jotka pureutuvat maaseudun rakennemuutokseen sekä edistävät maatalouden kilpailukykyä ja tuottavuutta. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt, yhteisöt ja työryhmät.
Maaseudun ja maatalouden elinvoimaa edistävä neuvonta ja tieteellinen tutkimus ovat olleet Talousseuran säätiön tärkein tehtävä kautta sen historian. – Tulkitsemme tätä tehtäväämme aika väljästi ja tuemme kaikkea sellaista tutkimustyötä, joka edistää maataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja uusilla keinoilla ja menettelytavoilla, sanoo Lauri Lajunen, Talousseuran säätiön hallituksen jäsen ja Oulun yliopiston emeritus rehtori.
Hän pohtii, että monitieteisessä yliopistossa voisi maaseudun muutokseen liittyvään tutkimukseen paneutua monesta näkökulmasta vaikkapa talous- ja biotieteissä tai tietotekniikassa.
– Toivomme hakemuksia myös monivuotisilta tutkimusryhmiltä ja -hankkeilta. Niiden vaikuttavuudesta on hyviä esimerkkejä menneiltä vuosilta. Niin ikään haluamme rohkaista alueen ammattikorkeakoulua ja luonnonvara-alaa hyödyntämään apurahamahdollisuutta soveltavaan tutkimukseensa.
Talousseuran säätiön yhteistyökumppaneita ovat Tauno Tönningin ja Oulun yliopiston tukisäätiö. Kun säätiöt tukevat samantyyppisiä hankkeita, yhteistyön avulla vältytään päällekkäisyyksiltä. Säätiöillä on myös yhteinen apurahojen sähköinen hakujärjestelmä.
Tukea pitkäjänteiseen neuvontaan
Talousseuran säätiö perustettiin vuonna 1967 keskellä maatalouden neuvonnan murrosta ja keskittämissuunnitelmia. Alusta saakka sen ensisijaisena tehtävänä on ollut tukea yleishyödyllistä maa-, koti- ja kalatalouden neuvontatyötä – jatkaa vuonna 1828 perustetun Oulun läänin talousseuran työtä.
– Säätiön tuki neuvontaan turvaa vakaan ja pitkäjänteisen maatalouden ja maaseudun kehittämistyön. Hallinnoimme alueellamme yli miljoonan euron hankekokonaisuutta. Hankkeiden valmisteluun ja omarahoitukseen saatu tuki moninkertaistaa laajojen julkisrahoitteisten hankkeiden vaikuttavuuden, ProAgria Pohjois-Suomen johtaja Vesa Nuolioja sanoo.
Hankkeiden kautta on voitu yhdessä viljelijöiden, yrittäjien ja sidosryhmien kanssa edistää muun muassa ympäristöviisaita tuotantotapoja, maatilayrityksen johtamista ja tietoteknistä osaamista tai vastuullista ruokaketjua pellolta pöytään. Meneillään oleva Feeling Good -hanke haluaa pienentää tuottajien ja kuluttajien välistä tiedonkuilua.
Elintarvikeyritysten kehittäminen, lähikalan käytön sekä vesienhoidon ja kunnostuksen tehostaminen, luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja haitallisten vieraskasvilajien torjunta ovat esimerkkejä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten hanketyöstä.
– Kansainvälisestä verkosto- ja hanketoiminnasta on tullut luonteva osa työtämme. Olemme muun muassa tehneet näkyväksi hyviä biotalouden malleja sekä edistäneet pohjoispohjalaisen ruokaketjun kansainvälistymistä ja ilmastoviisasta ruoantuotantoa pohjoisilla alueilla, toiminnanjohtaja Heini Iinatti lisää.
Oulun kalatalouskeskus on toiminut aktiivisesti vesienhoitoa ja lähikalan käyttöä edistävissä hankkeissa. – Säätiön avustuksella olemme kehittäneet myös vesikasvien niittokalustoa ja poiskeräämislaitteita sekä järjestäneet tapahtumia, joissa on kerrottu kalan käsittelystä ja tarjottu lähikalamaistiaisia. Tapahtumissa on otettu erityisesti huomioon lapset ja nuoret, toiminnanjohtaja Heikki Tahkola kertoo.